Päämääränä elämänilo

Mielen tunnetilat
Me olemme iloisia. Me olemme surullisia. Me olemme vihaisia.
Nämä ovat tietoisen mielen tunnetiloja. Mieli on kaiken aikaa jossain tunnetilassa. Aina emme sitä huomaa koska tunnetila voi olla melko neutraali, olemme tottuneet moniin tunnetiloihin, ja meistä tuntuu luonnolliselta että mielen tunnetila vaihtelee asioiden ja tapahtumien mukaan. Tärkeäksi tunnetilan tekee se että sillä on selkeä, suora vaikutus fyysiseen olemukseemme, suorituskykyymme, siihen miten meihin suhtaudutaan ja terveyteemme.

Tunteiden hallitseminen ja niiden peittäminen
Ihmisen olemus, ilme, asennot ja kehon kieli vaihtelevat mielentilan mukaan. Vihainen ihminen on hyökkäävä, ilme aggressiivinen, asento tilanteesta riippuen usein päällekäyvä tai avoimen uhkaava, äänen sävy on myös vihaisuutta ilmentävä. Surullisella, iloisella, pelokkaalla, kyllästyneellä jne. on kaikilla omat fyysiset näkyvät manifestaationsa. Ne vaikuttavat toisten ihmisten suhtautumiseen ja käytökseen; vihaiseen suhtaudutaan varauksellisesti, iloiseen positiivisesti ja niin edelleen, tämä on tavallista arkipäivän vuorovaikutuksen dynamiikkaa yksinkertaistettuna.
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" sanoo vanha viisaus, tässäkin usein totta. Sitä saamme mitä annamme, sellaisina meitä pidetään millaisina näyttäydymme. Se mitä olemuksellamme viestimme, palautuu takaisin muiden käytöksenä meitä kohtaan, ja silloin kun muut kuin me itse eivät tiedä syytä tunnetilaamme, empatiaakaan on turha kovasti odottaa. Tuntuisi siis siltä että meidän kannattaisi pitää kielteiset ajatuksemme ja tuntemuksemme sisällämme ja peittää ne, olla huomioimatta niitä?

Näin hyvin yleisesti uskotaan. Valitettavasti. Helposti ajatellaan että ihminen joka ei näytä eikä käsittele tunteitaan on fiksu, itsensä hallitseva, selviytyjä, esimerkillinen, johtaja-ainesta ja niin edelleen. Monet tällaiset itsensä hallitsijat kuitenkin kantavat sisällään purkamattomien tunteidensa taakkaa, sairastuvat, kuolevat ennen aikojaan, alkoholisoituvat, menettävät itsehallintansa joskus täysin, ja ennen kaikkea elävät hyvin onnetonta elämää. Miksi? Siksi että he eivät hallitse tunteitaan. He eivät käsittele niitä, he tukahduttavat ne. Tunteiden hallitseminen ja niiden tukahduttaminen, poissulkeminen, ovat aivan eri asioita vaikka ne usein sekoitetaan keskenään. Mielentilaansa on mahdollista hallita myös myönteisessä mielessä, ei tukahduttamalla vaan vaikuttamalla siihen.

Mielentilan vaikutukset suorituksiimme ja terveyteemme
Kun puhutaan työympäristöstä tai mistä hyvänsä suorituksesta, suoritustasomme riippuu merkittävästi mielentilastamme. Turhautunut, vihainen, surullinen, kyllästynyt ihminen ei luonnollisesti saavuta tai edes välttämättä mielentilassaan halua saavuttaa parhaita mahdollisia tuloksia; hän saattaa jopa hiljaisesti protestoida ja vaatia huomiota alentamalla suoritustasoaan niin paljon että muutkin huomaavat. Huippu-urheilijat tietävät miten tärkeää on ennen suoritusta psyykata itsensä positiiviseen, voittajan mielentilaan. Samoin monet esiintyjät, taiteilijat, ja ne lukemattomat ihmiset jotka ovat tietoisesti opetelleet hallitsemaan mielentilaansa.

Tunteiden tukahduttaminen saa meissä aikaan henkisten paineiden ja stressin seurauksena myös fyysisiä muutoksia. Immuunipuolustuksemme heikkenee, monilla on univaikeuksia, vaikeus rentoutua saattaa johtaa alkoholismiin tai lääkeiden väärinkäyttöön. Väitetään että yli 70 % sairauksista kuten verenpainetauti, sydänongelmat, ahdistus, masennus, toistuvat yskät ja flunssat, mahahaavat, unettomuus, allergiat, astma, kuukautisvaivat, päänsäryt, vatsan ongelmat ja jopa syöpä ovat jollain tavalla seurausta stressistä. On selvää että meidän pitäisi välttää stressiä kaikin mahdollisin tavoin.

Tunteiden ja mielentilan positiivinen hallinta
Mielentilamme, iloinen, surullinen, vihainen, turhautunut jne. on usein seurausta ulkoisista ärsykkeistä. Tapahtumista, tilanteista, jonkun sanomisista tai sanomatta jättämisistä, muistoista, peloista, haaveista ja niin edelleen. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen miten paljon annamme ulkoisten ärsykkeiden ohjata mielentilaamme ja jopa vaikuttaa siihen itse, muokata sitä haluamaamme suuntaan. Naurujooga on eräs helpoimmista ja nopeimmista tavoista vaikuttaa positiivisesti omaan mielentilaan.
Jokainen on joskus kokenut miten hyvä elokuva vaikuttaa, vie mukanaan ja saa tuntemaan iloa, surua, sympatiaa ja monia muita tuntemuksia sen mukaan miten juoni kulkee ja tapahtumat joihin samaistumme, etenevät.
Tällöin me olemme uppoutuneet tarinaan, usein samaistuneet johonkin sen henkilöistä, ja annamme mielellemme luvan vastaanottaa mielentilaamme vaikuttavia ärsykkeitä. Hyvän komedian aikana ja jälkeen me nauramme, virkistymme, tunnemme olomme paremmaksi. Maailma ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään. Se mikä on muuttunut on meidän mielentilamme, se miten koemme maailman.

Iloinen mielentila vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehossa ja alitajunnassa, koska ne eivät tee eroa kuvitellun ja todellisen välillä. Toisin sanoen, voimme tulla iloisemmiksi, positiivisemmiksi ja onnellisemmiksi vaikuttamalla tietoisesti mielentilaamme, vastakohtana tunteiden tukahduttamiselle.
Naurujoogassa opetellaan nauramaan siksi että se on terveellistä, nauramaan juuri silloin kun halutaan. Ilman vitsin vääntämistä, yksinkertaisten ja toimivien, joogaan perustuvien harjoitusten avulla.
Kuten esimerkiksi NLP:tä (Neuro-Linguistic Programming) tai muita mielen kanssa työskentelyn ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja tuntevat tietävät, nauru on naurua, oli se sitten spontaania tai tietoisesti aikaansaatua, stimuloitua naurua. Kun nauramme, tietoisesti keskittyen nauramiseen ja iloiseen tuntemukseen, tulemme iloisemmiksi ja naurusta tulee todellista. Mielentilamme muuttuu, tunnemme olomme mukavammaksi ja vapautuneemmaksi, valmiimmaksi elämän haasteisiin. Kehomme rentoutuu ja virkistyy, vastustuskykymme kasvaa. Nauru laajentaa verisuonia ja auttaa viemään enemmän verta raajoihin ja muihin lihaksiin kaikkialla kehossa. Kunnon naurukohtaus alentaa myös stressihormonien (epinefriini/adrenaliini ja kortisoli) pitoisuuksia, vapauttaa mm. kipua lievittäviä endorfiineja ja saa aikaan serotoniinin tason lisääntymisen joka vähentää masennusta ja depressiota.

Tietoinen ja säännöllinen nauraminen saa aikaan sen että olemme jatkuvasti iloisempia, onnellisempia, terveempiä ja pystymme paremmin vapauttamaan sisäiset voimavaramme tehdäksemme elämästämme sellaista että se tuottaa tyydytystä ja iloa. Elämän iloa.